Internet-yhteyksien monimuotoiseen maailmaan tutustuminen voi toisinaan tuntua siltä, kuin tarvitsisi kokonaan uuden sanaston. Arki helpottuu huomattavasti, kun hallitsee yleisimpien termien merkitykset ja ymmärtää niiden taustalla olevat toiminnot. Perehtymällä laajakaistan käsitteisiin saat esimerkiksi selville, mitä SSID tarkoittaa tai millainen rooli reitittimellä on verkossasi.
ADSL
ADSL on yksi pitkäaikaisimmista ja yleisimmin käytetyistä internet-yhteysteknologioista, erityisesti kotitalouksissa. Tämä tekniikka hyödyntää vanhoja kuparisia puhelinlinjoja tiedonsiirrossa ja on ollut käytössä jo yli 20 vuotta.
ADSL:n avulla saavutettavat latausnopeudet vaihtelevat yleensä 8–24 Mbit/s välillä, kun taas lähetysnopeudet, eli tiedonsiirto kotiverkosta ulospäin, jäävät yleensä 1–3 Mbit/s tasolle. Tekniikan edistyneempää versiota kutsutaan ADSL2+:ksi, joka tarjoaa entistä parempia suorituskykyominaisuuksia.
Ethernet
Ethernet, eli LAN-yhteys, tarkoittaa verkkoa, jossa laitteet liitetään modeemiin tai kytkimeen kaapelin avulla. Tämä tekniikka on yksi yleisimmistä paikallisverkkojen ratkaisuista ja termi viittaa myös käytettäviin verkkokaapeleihin. Kaikissa Ethernet-yhteensopivissa laitteissa on RJ-45-portti, johon verkkokaapeli kytketään.
Uusissa rakennuksissa kiinteät laajakaistayhteydet toteutetaan usein Ethernet-verkkokaapeloinnilla, joka on vedetty valmiiksi jokaiseen asuntoon. Tässä mallissa taloyhtiö vastaa kaapeloinnista ja asukkaiden tehtäväksi jää yhdistää oma reititin verkkoon Ethernet-kaapelilla, jolloin internetyhteys on heti käyttövalmis.
IP-osoite
IP-osoite on jokaisen verkkoon yhdistetyn laitteen yksilöllinen tunniste, joka mahdollistaa sen erottamisen muista laitteista. Verkon toimivuuden kannalta on välttämätöntä, että kaikilla siihen kytketyillä laitteilla on oma IP-osoitteensa. Tämän osoitteen avulla laitteet voidaan tunnistaa ja niiden toimintaa seurata, esimerkiksi tilanteissa, joissa on lähetetty epäilyttäviä viestejä tai ladattu laittomia tiedostoja.
Extender
Modeemin tai reitittimen rinnalla voidaan käyttää kantaman laajentajaa, joka parantaa kodin internetyhteyden kattavuutta. Tämä laite, joka tunnetaan myös nimillä vahvistin tai extender, auttaa varmistamaan vakaamman yhteyden laajemmallakin alueella.
Kiinteä laajakaistayhteys
Kiinteä laajakaistayhteys toteutetaan kotiin asennettujen kaapelien avulla, jotka voivat olla perinteisiä puhelinlinjoja, kaapeli-TV-kaapeleita, valokuitukaapeleita tai näiden yhdistelmiä. Tämäntyyppinen yhteys voi käyttää useita eri teknologioita, kuten ADSL:ää, VDSL:ää, kaapelimodeemia kaapelitelevisioverkon kautta, valokuituyhteyttä tai jopa kiinteää 5G-kotinettiä.
Kytkin
Kun halutaan yhdistää paikallisverkkoon useita laitteita, kuten tietokoneita, älytelevisioita ja pelikonsoleita, apuna käytetään kytkintä. Jos modeemin verkkoliitännät eivät riitä kaikkien laitteiden kytkemiseen, lisäkapasiteettia saadaan hankkimalla ylimääräinen kytkin.
Laajakaistaliittymä
Laajakaistaliittymä on internet-yhteys, jonka teleoperaattori toimittaa kuluttajan kotiin. Suomessa tunnetuimpia palveluntarjoajia ovat Telia, Elisa Saunalahti, DNA ja Moi Mobiili. Liittymän tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluvat yhteyden nopeus, hinta sekä mahdolliset lisäpalvelut, kuten tietoturvaratkaisut. Valittavana on sekä kiinteitä että mobiiliverkkoa hyödyntäviä laajakaistavaihtoehtoja. Lue lisää aiheesta, mikä on laajakaista?
Langaton laajakaistayhteys
Yleisin langattoman laajakaistan muoto on mobiililaajakaista, joka hyödyntää mobiiliverkkoja, kuten 4G- ja 5G-verkkoja. Tämä teknologia siirtää tietoa ilman fyysisiä kaapeleita ja toimii vaihtoehtona perinteiselle kiinteälle laajakaistalle. Esimerkiksi älypuhelimen puhelinliittymä käyttää langatonta laajakaistaa internetyhteyden luomiseen, mikä vaatii sim-kortin ja liittymäsopimuksen operaattorin kanssa. Lue lisää liittymäsopimuksesta.
Liikkuva langaton verkko voidaan luoda esimerkiksi mobiilireitittimellä tai älypuhelimella, mikä tekee siitä kätevän ratkaisun matkoille tai mökkikäyttöön. Näin internetyhteys kulkee helposti mukana ja mahdollistaa yhteydenpidon mistä tahansa.
Lue myös: Mitä tarkoittaa Dual-SIM ja Multi-SIM?
Lähiverkko
Lähiverkko, eli LAN tai kotiverkko, tarkoittaa kodin tai toimiston sisäistä verkkojärjestelmää. Siihen voidaan liittää laitteita joko langattoman yhteyden avulla tai verkkokaapeleita käyttämällä.
Mesh-laitteet
Mesh-järjestelmät luovat laajalle ulottuvan verkkokokonaisuuden kotiin, jossa laitteet yhdistyvät automaattisesti vahvimman signaalin tarjoavaan solmupisteeseen. Toisin kuin perinteiset vahvistimet, mesh-laitteet muodostavat toisiinsa kytketyn verkon, jolloin yksittäisiä laitteita ei tarvitse yhdistää suoraan modeemiin.
Modeemi eli verkkopäätelaite
Modeemi on laite, joka mahdollistaa verkkoyhteyden muodostamisen. Eri tiedonsiirtoteknologioita varten on olemassa erilaisia modeemimalleja. Nykyisin termi modeemi viittaa usein monitoimilaitteeseen, joka yhdistää modeemin, reitittimen ja langattoman tukiaseman ominaisuudet yhteen laitteeseen. Näitä monitoimilaitteita on saatavilla markkinoilla useissa eri malleissa ja kokoonpanoissa.
Reititin
Reititin on laite, joka ohjaa tietoliikennettä internetin ja päätelaitteiden, kuten tietokoneiden ja älypuhelinten, välillä, toimien niiden välisenä yhteyspisteenä. Lue lisää aiheesta, mikä on reititin?
Päätelaite
Päätelaitteella tarkoitetaan mitä tahansa laitetta, joka voidaan liittää osaksi verkkoa. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi tietokoneet, älytelevisiot, tabletit ja älypuhelimet.
RJ11-puhelinjohto
RJ11-kaapelia käytettiin alun perin lankapuhelinyhteyksissä, mutta se on edelleen tärkeä osa moderneja ADSL- ja VDSL2-internetyhteyksiä. Sitä käytetään siirtämään verkkoyhteys puhelinpistokkeesta modeemiin. Nykyisissä uusissa asunnoissa, joissa on VDSL2-yhteys, perinteinen kolmipiikkinen puhelinpistoke on korvattu RJ11-liittimellä.
RJ-45-verkkoliitäntä
RJ-45-liitäntä on olennainen osa Ethernet-verkkoja ja mahdollistaa laitteiden, kuten tietokoneiden, yhdistämisen modeemiin tai reitittimeen.
Taloyhtiöliittymä
Taloyhtiöliittymä on koko asuinyhteisölle yhteinen internetyhteys, jonka hankkimisesta päätetään yleensä taloyhtiön kokouksessa. Tämä ratkaisu tarjoaa asukkaille kiinteähintaisen internetyhteyden, jossa nopeus on ennalta määritelty. Asukkaat voivat myös halutessaan nostaa oman yhteytensä nopeutta maksamalla siitä lisäkustannuksia.
Tiedonsiirtonopeus
Tiedonsiirtonopeus kuvaa datan siirron nopeutta tietyssä verkkoyhteydessä ja ilmoitetaan yleensä megabitteinä sekunnissa (Mbit/s tai Mbps). Tämä arvo kertoo, kuinka monta miljoonaa bittiä voidaan siirtää sekunnissa. Esimerkiksi 100 Mbps yhteys pystyy siirtämään 100 miljoonaa bittiä joka sekunti.
On tärkeää erottaa toisistaan megabitti (Mb) ja megatavu (MB), jota käytetään tietokoneen tallennustilan mittaamiseen. Yksi tavu sisältää kahdeksan bittiä, joten 100 Mbps nopeus vastaa teoriassa noin 12,5 megatavun siirtoa sekunnissa (MB/s).
Hitaampia nopeuksia voidaan ilmoittaa kilobitteinä sekunnissa (kbit/s), jossa yksi kilobitti vastaa tuhatta bittiä. Esimerkiksi 1000 kbit/s on sama kuin 1 Mbps. Suurempia nopeuksia puolestaan mitataan gigabitteinä sekunnissa (Gbps), missä 1 Gbps vastaa 1000 Mbps nopeutta.
Lue lisää: Mikä on hyvä netin nopeus älypuhelimeen tai kotiin?
Valokuituyhteys
Operaattorin keskusverkoissa tiedonsiirto tapahtuu valokuitukaapeleiden avulla. Joillakin alueilla valokuituverkko ulottuu suoraan kotitalouksiin asti. Valokuitu, joka on optinen kaapeli, siirtää dataa valon avulla ja tarjoaa käytännössä rajattoman tiedonsiirtokapasiteetin.
Tietoliikenneyhteys
Tietoliikenneyhteys on väylä, jonka kautta käyttäjä pääsee internetiin. Ilman tätä yhteyttä internetin käyttö esimerkiksi tietokoneella tai puhelimella ei ole mahdollista. Yhteys voidaan muodostaa joko kiinteän yhteyden tai langattoman laajakaistan avulla.
Lue myös: Puhelimen käyttö ulkomailla
Varmuuskopiointi
Varmuuskopioinnin tarkoitus on suojata tiedot katoamiselta esimerkiksi silloin, jos laite, kuten puhelin tai tietokone, rikkoutuu tai joutuu varkauden kohteeksi. Prosessin ydin on tärkeiden tietojen tallentaminen useampaan paikkaan.
Tietokoneiden tiedot voidaan varmuuskopioida kätevästi ulkoiselle USB-levylle tai NAS-kiintolevyasemalle, joka on liitetty kodin verkkoon. Tämä mahdollistaa nopean suurten datamäärien siirron verrattuna pilvipalveluihin.
Puhelimen varmuuskopiointi hoituu helpoimmin pilvipalveluiden avulla. Android-käyttäjille on tarjolla Google-palvelut sekä laitevalmistajien omia varmuuskopiointiratkaisuja. iOS-laitteiden käyttäjät voivat hyödyntää Applen iCloud-palvelua. Lisäksi alustariippumattomat pilvipalvelut, kuten Dropbox ja Microsoft OneDrive, ovat suosittuja vaihtoehtoja.
On kuitenkin tärkeää huomioida, että joidenkin kansainvälisten pilvipalveluiden käyttöehdot saattavat antaa palveluntarjoajalle laajat oikeudet käyttäjän tallentamiin tietoihin. Tämä kannattaa tarkistaa ennen palvelun valintaa.
Lue myös: Puhelimen näytön korjaus
VDSL
VDSL on ADSL:ää nopeampi internet-teknologia, joka yhdistää perinteiset kupariset puhelinlinjat ja valokuituyhteydet. Tämä yhdistelmä mahdollistaa tiedonsiirtonopeudet jopa 300 Mbit/s asti.
VDSL-yhteyden loppuosassa tiedonsiirto tapahtuu kuparikaapeleita pitkin asunnosta lähimpään kadunvarren jakamoon. Jotta VDSL-teknologian täysi nopeuspotentiaali voidaan hyödyntää, jakamon ja asunnon välinen etäisyys saa olla korkeintaan 250 metriä. VDSL:n kehittynein versio, VDSL2, pystyy tarjoamaan nopeuksia jopa 100 Mbit/s.
WEP ja WPA: WiFin suojaustekniikat
Langattoman verkon suojaaminen salauksella on tärkeää turvallisuuden varmistamiseksi. Useimmissa päätelaitteissa on oletuksena käytössä suojausasetukset, mutta käyttäjän kannattaa tarkistaa, että käytössä on nykyaikainen ja turvallinen salaustekniikka. Suositeltavia vaihtoehtoja ovat WPA2 ja WPA3, jotka tarjoavat paremman suojan kuin vanhemmat teknologiat.
Verkkotunnus eli SSID
SSID (Service Set Identifier) on langattoman verkon nimi, jonka avulla käyttäjät voivat löytää ja yhdistää siihen laitteensa. Verkon nimeä voidaan muokata reitittimen tai modeemin asetuksista, tai käyttää oletusnimeä, joka löytyy yleensä laitteen pohjaan kiinnitetystä tarrasta yhdessä valmiiksi määritetyn salasanan kanssa.
Nykyisissä laitteissa voidaan luoda useita SSID-tunnuksia, jotka toimivat erillisinä verkkoina, vaikka liikenne kulkeekin saman laitteen kautta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi vierasverkon perustamisen, joka suojaa kotiverkon muita laitteita vierailijoiden pääsyltä.
Lisäksi SSID-tunnuksia voi käyttää verkkojen erottamiseen toisistaan. Esimerkiksi nopeamman 5 GHz -taajuuden verkon voi nimetä selkeästi, kuten ”Kotiverkko5GHz”, mikä tuo esiin sen erityispiirteen ja auttaa käyttäjiä valitsemaan oikean yhteyden.
Lue myös: Kytkykauppa – Puhelin ja liittymä samassa paketissa
WiFi, WLAN eli langaton verkko
WiFi, joka tunnetaan myös nimellä WLAN (Wireless Local Area Network), on paikallinen langaton verkko, joka yhdistää WiFi-yhteensopivat laitteet internetiin. Tämä yhteys luodaan reitittimen tai tukiaseman avulla, joka jakaa laajakaistayhteyden langattomasti. Käyttäjät voivat liittyä verkkoon valitsemalla sen nimen saatavilla olevien verkkojen luettelosta ja syöttämällä vaaditun salasanan esimerkiksi älypuhelimellaan tai tabletillaan.
On tärkeää ymmärtää, että vaikka langaton verkko (WiFi) ja langaton laajakaista tekevät yhteistyötä, ne ovat eri teknologioita. Langaton laajakaista viittaa mobiiliverkkoihin, kuten 4G– tai 5G-yhteyksiin, joita käytetään esimerkiksi mobiilireitittimien kautta. WiFi puolestaan viittaa paikalliseen verkkoon, joka toimii kotona tai toimistossa langattomasti.
WiFi-tukiasema
WiFi-tukiasema on laite, joka luo kodin langattoman verkon. Usein tukiasema on integroitu laajakaistamodeemiin tai reitittimeen, mikä mahdollistaa internetyhteyden jakamisen langattomasti eri laitteille.
Jos tukiaseman signaali ei riitä kattamaan koko kotia, verkon kantavuutta voidaan parantaa käyttämällä laajentimia, toistimia tai mesh-järjestelmiä. Näiden laitteiden avulla langaton verkko voidaan laajentaa kattamaan suurempi alue ja varmistaa tasainen yhteys kaikissa huoneissa.
Lue myös: Mitä tarkoittaa liittymän virhe?
